Määritelmä

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa ravinnon sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa aiheuttaen suolinukan täydellisen tai osittaisen häviämisen.  Tämän seurauksena ravintoaineiden imeytyminen ohutsuolesta häiriintyy. Keliakian klassisia oireita ovat vatsavaivat, rasvaripuli, laihtuminen, anemia ja muut poikkeavat laboratoriolöydökset. Nykyisin vakavia oireita esiintyy vain osalla keliakiapotilaista ja potilaat hakeutuvat tutkimuksiin yleisimmin vatsakipujen, mahan turvotuksen, ilmavaivojen, löysien ulosteiden tai suolen toiminnan vaihtelun vuoksi. Keliakia voi olla myös oireeton.

Keliakia diagnosoidaan ohutsuolesta otetun koepalan avulla.  Hoitamattomassa keliakiassa koepalassa nähdään suolinukan madaltumista ja kuopakkeiden pidentymistä sekä tulehdussoluja. Keliakian vasta-aineiden esiintyminen veressä tukee diagnoosia. Positiivinen vasta-ainelöydös ei kuitenkaan yksinään riitä diagnoosin tekemiseen vaan tarvitaan myös ohutsuolen koepala.

Ihokeliakiassa oireena on pienirakkulainen ja voimakkaasti kutiseva ihottuma. Ihottumaa on yleensä erityisesti kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa. Suolisto-oireita on vain 10 % ihokeliaakikoista. Ihokeliakian diagnoosi tehdään koepalasta, joka otetaan terveeltä ihoalueelta ihottuman vierestä. Keliakiadiagnoosin ollessa positiivinen koepalassa nähdään rakeisia IgA-kasaumia. Myös ihokeliaakikoilla havaitaan lähes poikkeuksetta ohutsuolen limakalvon vaurioitumista. Ihokeliakian diagnoosiin riittää iholta otettava koepala, mutta suositeltavaa on ottaa koepala myös ohutsuolesta.

Gluteenitonta ruokavaliota ei ole suositeltavaa aloittaa ennen keliakiadiagnoosia, esimerkiksi pelkän positiivisen vasta-ainetuloksen jälkeen. Tällöin suolinukka voi olla jo parantunut ennen koepalan ottamista ja diagnoosi jää näin epäselväksi.

Esiintyvyys ja syyt

Keliakian esiintyvyys on suomalaisessa väestössä noin 1 %. Uusien tutkimusten mukaan esiintyvyys on kuitenkin jopa 2 %, jos mukaan otetaan myös vielä diagnosoimattomat tapaukset.  Keliaakikoista noin joka neljännellä on ihokeliakia. Muissa maissa keliakiaa on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, mikä johtuu sekä perintötekijöistä että diagnostiikan tarkkuudesta. Suomessa keliakiaa tutkitaan paljon, joten diagnoosejakin tulee enemmän kuin maissa, jossa keliakiaa ei tietyillä oireilla osata epäillä. Keliakia on selvästi tavallisempi naisilla, kun taas ihokeliakia on yleisempi miehillä. Keliakiaan voi sairastua missä iässä vaan, mutta keskimääräinen sairastumisikä on 40 vuotta.

Keliakia ja ihokeliakia ovat perinnöllisiä sairauksia ja keliakiaa sairastavien perheenjäsenten riski sairastua keliakiaan on 10-15%. Muiden autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen esiintyminen lisää keliakian todennäköisyyttä. Alttius keliakiaan liittyy HLA-perintötekijöihin DR3-DQ2 ja DR4-DQ8.

Hoito

Keliakian hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus, elämänlaadun paraneminen ja ohutsuolen limakalvovaurion korjaantuminen.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jota kutsutaan keliakiaruokavalioksi.

Keliakiaruokavaliossa kaikki gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ohra ja ruis sekä niitä sisältävät elintarvikkeet jätetään pois. Gluteenia sisältävät viljatuotteet korvataan gluteenittomilla viljoilla kuten hirssi, tattari, riisi ja maissi sekä gluteenittomalla kauralla ja vehnätärkkelystä sisältävillä gluteenittomilla erityisruokavaliovalmisteilla. Gluteeniton kaura on käsitelty koko tuotantoprosessin ajan niin, ettei se missään vaiheessa joudu kosketuksiin gluteenipitoisten viljojen kanssa. Vehnätärkkelys ei nimestään huolimatta sisällä gluteenia, vaan vehnätärkkelys saadaan poistamalla vehnästä gluteeni. Vehnätärkkelyksessä voi olla erittäin pieniä jäämiä gluteenia, mutta jäämät ovat niin vähäisiä että sen käytön on todettu olevan keliaakikoille turvallista.

Usein viljatuotteiden käyttö vähenee keliakiaruokavalioon siirtymisen jälkeen, koska gluteenittomien viljatuotteiden maku poikkeaa tavanomaisista viljatuotteista. Uutta makua ei kuitenkaan kannata hylätä heti, koska usein uuteen makuun tottuminen vaatii 10-15 maistamiskertaa. Viljatuotteet on hyvä säilyttää ruokavaliossa keliakiasta huolimatta, koska ne ovat tärkeitä kuidun, B-ryhmän vitamiinien ja raudan lähteitä. Kauppojen gluteenittomien tuotteiden valikoimat ovat nykyään laajat, joten vaihtoehtoja löytyy paljon. Itse leipomalla valikoimaan saa lisää makuja – lisäksi itse tekeminen on edullisempaa kuin valmiin tuotteen ostaminen.

Suolinukan vaurioitumisen takia laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin tuotanto voi olla vähentynyt, mistä syystä keliakian alkuvaiheessa laktoosipitoiset tuotteet voivat aiheuttaa vatsaoireita. Tätä kutsutaan sekundaariseksi laktoosi-intoleranssiksi. Suolinukan parannuttua myös laktoosin sietokyky palautuu.

Keliakiaruokavalion noudattamisen myötä ennen diagnoosia olleet oireet häviävät. Usein myös oireettomasta keliakiasta kärsineet huomaavat olonsa paranevan ruokavaliohoidon myötä, koska pitkään jatkuneiden oireiden on ajateltu kuuluvan normaaliin olotilaan.

Ennuste

Hoidetun keliakian ennuste on hyvä, eikä sairauksien riski ole tervettä väestöä suurempi. Keliakiaruokavalion tarkka noudattaminen on tärkeää. On hyvä muistaa, että keliakian elinikäisyydestä huolimatta sairaus ei etene, vaan ruokavaliota noudattamalla toimintakyky säilyy hyvänä.

Lopuksi

Keliakian ruokavaliohoidon toteuttaminen on etenkin alussa haastavaa ja varsinkin oireettomilla keliaakikoilla itsensä motivointi ruokavalion noudattamiseen voi olla vaikeaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ruokavaliota noudatetaan oman hyvinvoinnin ja terveyden takia. Keliaakikko on oikeutettu ravitsemusterapeutin antamaan perusteelliseen ja kokonaisvaltaiseen ruokavalio-ohjaukseen heti diagnoosin saamisen jälkeen sekä 6-12 kuukauden kuluttua diagnoosista. Lisäksi tukena toimivat Keliakialiitto sekä paikalliset keliakiayhdistykset, joista saa vertaistukea sekä ruokavalioneuvoja.

 

Lisätietoja

Glu.fi. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavien verkkoyhteisö.

Kaukinen K ym. Keliakia – diagnostinen ja hoidollinen haaste. Aikakauskirja Duodecim 2010; 126(3): 245-254.

Keliakian ruokavaliohoito. Ravitsemusterapeuttien yhdistys, ruokavaliolehtinen (1,30 €)

Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2005 (viitattu 6.8.2010).  Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi

Keliakialiitto. Gluteeniton elämä.

Mäki  ym. (toim.) Keliakia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006.