Tulehduksellisten suolistosairauksien ja ravintovalintojen yhteyksistä on kirjoitettu paljon, mutta ihmisillä tehtyjä satunnaistettuja (kovan luokan) tutkimuksia on niukasti. Ultraprosessoitu ruoka ja sitä myötä ruuan lisäaineet, erityisesti karrageeni (sakeuttamis-/emulgointiaine) on ollut esillä mahdollisen tulehdusreaktion ja vatsavaivojen laukaisijana. Karrageenia käytetään laajasti erilaisissa maitotuotteissa, kuten jäätelössä, vanukkaissa, kermavalmsiteissa, maitotuotteiden korvikkeissa, valmisruuissa, lihajalosteissa ja kastikkeissa.
Runsaista spekulaatioista huolimatta on olemassa vain yksi pieni satunnaistettu tutkimus karrageenin vaikutuksista suolistotulehdukseen ja -vaivoihin.
Olen ollut itse kiinnostunut aihepiiristä pitkään ja niinpä hain Juhani Ahon Lääketieteen Tutkimussäätiöltä apurahaa suunnittelemaani karrageenitutkimukseen. Apuraha myönnettiin, Folkhäsanilta löytyi yhteistyökumppaneita asiantuntijoiksi, ja tutkimus saikin eettisen toimikunnan luvan tutkimukselle vuonna 2021. Ponnistelujen jälkeen saimme tutkimuksemme juuri julkaistuksi.
Tausta ja menetelmät
Koska karrageenin todellisesta vaikutuksesta haavoittuviin yksilöihin, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus (IBD), tutkimuksen suunnitteluvaiheessa oli vain vähän tietoa, valitsimme pienen mittakaavan, lyhytkestoisen tutkimuksen. Lisäksi ajattelin itse, että karrageenin huonosta maineesta voi seurata se, että pitkään, useita kuukausia kestävään tutkimukseen, voi olla vaikeata löytää potilaita.
Päätimme siis kollegoiden kanssa tehdä satunnaistetun cross-over-tutkimuksen, jossa tutkittiin karrageenin vaikutuksia tulehdustilaan ja maha-suolikanavan oireisiin haavaista paksusuolitulehdusta sairastavilla, remissiossa olevilla henkilöillä.
Arvioimme kliinisesti merkittävää tulehdusta käyttämällä SCCAI:ta (Simple Clinical Colitis Activity Index) yhdessä ulosteen ja veren tulehduksen merkkiaineiden kanssa. SCCAI-pisteet vaihtelevat välillä 0-19. Tutkimuksen lähtötilanteessa potilaidemme keskiarvo oli 1,7 (vaihteluväli 0-3) ja he olivat kaikki kliinisessä remissiossa. Haavaisen paksusuolitulehduksen katsotaan olevan aktiivinen, eli relapsi-vaiheessa, kun pistemäärä on 5 tai enemmän.
Veren tulehduksen merkkiaineita olivat hs-CRP ja IAP (intestinal alkalinen fosfataasi), kun taas ulosteen markkereita olivat kalprotektiini (kultainen standardi) ja FABP-2 (fatty acid binding protein), jota pidettään usein myös suolen läpäisevyyden mittarina.
Teimme siis vuorovaihtotutkimuksen, jossa oli kaksi erillistä 7 päivän tutkimusjaksoa, joista kummankin erotti vähintään 14 päivän huuhtoutumisjakso. Jokainen tutkittava käytti seitsemän päivää karrageenia ja seitsemän päivää plasebotuotetta.
Osallistujille annettiin päivittäin kulutettavaksi kaakaojauheeseen sekoitettua standardoitu määrä karrageenia hyvin pienissä muovipussukoissa. Plasebotuote muistutti samaa kaakaojauheseosta, mutta sisälsi kaurakuitutiivistettä (beetaglukaania) karrageenin sijaan. Osallistujat käyttivät kaakaojauhesekoitetta kaupallisesti saatavilla olevaan kauramaidon kanssa päivittäin, ja itse ilmoitettu ohjeiden noudattaminen oli erinomaista.
Annettu karrageeniannos oli suhteellisen suuri (2 000 mg), joka vastaa 29 mg/kg 70 kg painavalla aikuisella, selvästi EU:n tavanomaisen kulutustason sisällä, joskin ”ylärekisterissä”. Annoksemme oli kuitenkin huimasti suurempi kuin aiemmin julkaistussa tutkimuksessa käytetty annos (200 mg)
Osallistujia ohjeistettiin noudattamaan vain vähän karrageenia sisältävää ruokavaliota. Pyrkimys oli siis välttää kaikkia karrageenia sisältäviä ruokia, jotta voisimme vakioida saatavan karrageenin määrän –sitä oli tuleva vain tutkimusvalmisteesta.
Tulokset
Vaikka tavoitteemme oli 16 osallistujaa, pystyimme rekrytoimaan vain seitsemän henkilöä karrageenin negatiivisen maineen ja COVID-19-pandemian asettamien rajoitusten sekä mahdollisten meille tuntemattomien syiden vuoksi.
Emme havaineet mitään tilastollisesti merkitseviä eroja SCCAI:ssa (kliinisessä tulehduksessa) tai missään biokemiallisissa markkereissa karrageeni- ja plasebojaksojen välillä. Merkittäviä eroja ei myöskään ollut verrattaessa kumpaa tahansa ajanjaksoa lähtötilanteeseen.
Yllättäen maha-suolikanavan oireet olivat hieman korkeampia plasebovalmisteen (kaurakuitu) aikana. Kaikkien vatsaoireiden summa (VAS-mittaukset 0-100 mm asteikolla) ja mahan kurina olivat marginaalisesti, mutta tilastollisesti merkitsevästi, suurempia plasebojakson aikana. Vain kahdella henkilöllä vatsaoireet lisääntyivät merkittävästi, ja kumpaisellakin ainoastaan plasebojakson aikana.
Pohdinta
Meidän tutkimuksessa pelätyt karrageenin vaikutukset eivät tulleet lainkaan ilmi, vaikka käyttämme annos oli suurehko (10 kertaa enemmän kuin aiemmassa tutkimuksessa) ja vaikka kyseessä oli tulehduksen ”leimahdukselle” altis (herkkä) haavaisesta paksusuolen tulehduksesta kärsivien joukko henkilöitä. Tuloksemme ovat ristiriidassa ainoan olemassa olevan satunnaistetun tutkimuksen kanssa . Käsittelemme artikkelissamme lopun pohdintaosiossa mahdollisia syitä kahden tutkimuksen tulosten välisiin eroihin. Sikäli kuin tiedämme, muita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia karrageenista ja tulehduksesta ei ole olemassa.
Yhteenvetona, tutkimuksemme osoittaa, että elintarvikekäyttöön hyväksytyn, Suomessa yleisesti käytetyn, karrageenin vaikutukset olivat neutraaleja tässä herkässä potilasryhmässä, mikä viittaa siihen, että elintarvikekäyttöön hyväksytyn karrageenin lyhytaikainen käyttö on turvallista. Tutkimuksemme osoittaa myös, että pidemmän ja laajemman vastaavantyyppisen tutkimuksen toteuttaminen on mahdollista, vaikka tulehduksellisen suolistosairauden osallistujien rekrytointi saattaakin osoittautua erittäin haastavaksi meillä Suomessa.
Tutkimuksen lyhyen keston ja pienen koon vuoksi uusia laajempia tutkimuksia tarvitaan. Tutkimuksen perusteella satunnaisesta ja lyhytkestoisesta karrageenin käytöstä ei ainakaan voi väittää olevan mitään selvää haittaa. Iso-Britaniassa on tekeillä pitkäkestoisempi ja suurempi tutkimus Crohnin taudista kärsivillä, mielenkiinnolla odotan sen tutkimuksen tuloksia.
Laatikainen R., Lehto M., Mäkelä-Salmi N., Hillilä M., Groop P.-H., & Salmenkari H. (2023). Randomized controlled pilot study: effect of carrageenan emulsifier on inflammation and gastrointestinal symptoms in quiescent ulcerative colitis. Food & Nutrition Research, 67. https://doi.org/10.29219/fnr.v67.9575
