Vastaanotolla tapaa usein ihmisiä, jotka kertovat runsasrasvaisen aterian aiheuttavan vatsavaivoja. Tyypillisiä vatsavaivojen aiheuttajia ovat mm. hampurilaisateriat, kermaiset keitot, jäätelö, suuret annokset lohta, kuohukerma ja rasvaiset peruna-makkara/-liharuuat. Rasvalla sinänsä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi FODMAP-hiilihydraattien kanssa, mutta ärtyvän suolen oireyhtymän ja toiminnallisen ylävatsavaivan hoidossa ja selvittelyssä on syytä ottaa huomioon myös ruoka-annoksen rasvapitoisuus.

Espanjalaistutkijoiden tekemissä tutkimuksissa (1,2,3) on havaittu, että rasvan annostelu suoraan mahalaukun ohi pohjukaissuoleen vaikuttaa herkkävatsaisiin (turvottelusta/IBS:stä kärsivät) seuraavasti:

• Rasva hidastaa suolistokaasun poistumista elimistöstä. Mekanismina tutkijat pitävät sitä että rasva hidastaa kaasun etenemistä peräsuolta kohden ja poistumista vaihtoehtoisia reittejä pitkin hidastuu*. Tosin biologiset mekanismit ilmiön taustalla ovat vielä hämärän peitossa.
• Rasva myös lisää suoliston kykyä tuntea kipuherkkyyttä.

Rasvan vaikutusta suolen kipuherkkyyteen on tutkittu niin, että suolistoon on asennettu pieni kaasupallo, jota on hitaasti täytetty rasvan suoli-infusoinnin jälkeen. Tutkittava ei ole tiennyt miten paljon palloa on täytetty.

Ruotsalaistutkijoiden ”oikeilla ruuilla” tehdyissä ateriakoetutkimuksissa (4,5) on havaittu, että runsasrasvainen 800 kcal ateria aiheuttaa suoliston kipuherkkyyden lisääntymisen.  Jos samasta 800 kcal ateriasta suurin osa oli puolestaan hiilihydraattia suolistossa ei havaittu vastavaa kipuherkkyyden lisääntymistä. 800 kcal vastaa hampurilaisateriaa ranskalaisilla ilman sokerijuomaa, pizzaa tai suurehkoa lautasmallin mukaan koostettua ateriaa.

Näyttää siltä, että kaasun kertyminen paikantuu erityisesti ohutsuolen loppuosaan (3) eikä paksusuoleen, jonka on ajateltu olevan pääasiallinen paikka jossa IBS-oireet syntyvät. Rasvan vaikutukset suolisto-oireisiin on havaittu melko pian aterian jälkeen. Tutkimukset ovat tyypillisesti kestäneet vain 1-3 tuntia.

Runsas rasvan saanti voi siis lisätä suolisto-oireita lisäämällä suolen herkkyyttä venytykselle sekä estämällä tavallista kaasun poistumista elimistöstä ja lisäämällä siten ilmavaivoja. Pidempiaikaisia tutkimuksia tarvittaisiin, koska tehdyt ruotsalaistutkimukset ovat yhden aterian kokeita (vrt. viikkojen FODMAP-tutkimukset).

*) Kaasu poistuu elimistöstä paitsi pieruna, myös hengitykseen ja suolistobakterien tuohoamana. Osa bakteereista siis ”syö” toisten bakteerien tuottamaa kaasua. Itse asiassa vain 23 % suolistokaasusta poistuu pieruna ja loput 77 % hengityksen tai ”bakteerisyönnin” tuloksena (6).

Lähteet

1. Passos MC, et al.  Impaired reflex control of intestinal gas transit in patients with abdominal bloating. Gut. 2005;54:344-348.
2. Caldarella MP, et al. Visceral sensitivity and symptoms in patients with constipation- or diarrhea-predominant irritable bowel syndrome (IBS): effectof a low-fat intraduodenal infusion. Am J Gastroenterol. 2005;100:383-9.
3. Hernando-Harder AC, Serra J, Azpiroz F, Malagelada J-R. Sites of symptomatic gas retention during intestinal lipid perfusion in healthy subjects. Gut. 2004;53(5):661-665.
4. Törnblom H, Van Oudenhove L, Tack J, Simrén M. Interaction between preprandial and postprandial rectal sensory and motor abnormalities in IBS. Gut. 2014 Sep;63:1441-9.
5. Simrén, M. , Agerforz, P. , Björnsson, E. S. and Abrahamsson, H. Nutrient‐dependent enhancement of rectal sensitivity in irritable bowel syndrome (IBS). Neurogastroenterology & Motility 2006;19: 20-29.
6. Mego M, Bendezú A, Accarino A, Malagelada JR, Azpiroz F.Intestinal gas homeostasis: disposal pathways. Neurogastroenterol Motil. 2015 Jan 4.