Useat asiakkaani ovat kertoneet, että vatsa voi paremmin ulkomaan matkojen aikana. Aihetta on tutkittu minimaalisen vähän, ja olen löytänyt vain yhden asiaan liittyvän tutkimuksen, ja sekin koski maitoa. Tutkimus sai pontta melko usein vastaantulevasta netti- ja kahvipöytäkeskustelujen toteamuksesta ”ulkomailla maitoa voin juoda ilman oireita, Suomessa en lainkaan”.

Tässä suomalaisessa jo vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa  koehenkilöiksi haettiin niitä, jotka kokivat että he eivät siedä suomalaista maitoa mutta ulkomailla voivat käyttää maitoa ilman rajoituksia. Tällaisia henkilöitä otettiin tutkimukseen yhteensä kuusi. Näiden henkilöiden kontrolleiksi haettiiin niitä, jotka sanoivat, että ihan sama mitä maitoa juo, vatsa sietää sitä hyvin. Heitä oli yhteensä yhdeksän. Kontrolleilta vaadittiin lisäksi, että he kokivat sietävänsä hyvin sipulia, ruista ja herneitä. Tätä vaatimusta ei ollut kotimaan maitoa huonosti sietävien ryhmälle.

Sekä ulkomailla maidolle herkille että ”terveille” tehtiin kaksi erilaista osakoetta. Kumpaisellekaan ryhmälle ei tehty ärtyvän suolen oireyhtymän tai dyspepsian diagnostista testiä. Kenelläkään tutkittavista ei ollut elimellistä mahasuolikavanan sairautta, eikä maitoallergiaa. Molemmissa ryhmissä yhdellä oli hypolaktasemia (laktaasientsyymin puute, laktoosi-intoleranssi).

Ensimmäisessä osakokeessa molemmat ryhmät altistettiin yhtenä päivänä ruisleivälle (peräti 270 g/kerta-ateria) ja toisena päivänä ksylitolille (25 g/kerta). Molempien ryhmien oireita seurattiin 12 tunnin ajan rukiin ja ksylitolin nauttimisesta. Kaikilta mitattiin vedyn eritys hengityksestä 8 tunnin ajan. Tämä kertoo paksusuolessa tapahtuvan bakteerikäymisen (fermentaation) määrän.

Kuten alla oleva kuva tutkimuksesta kertoo, kotimaan maitoa sietämättömät henkilöt (Symptomatic subjects) saavat  yli 2-kertaa enemmän vatsaoireita rukiista ja yli 6 -kertaa enemmän oireita ksylitolista kuin ne, jotka eivät ole kokeneet maidon juomisen kotimaassa olevan mikään ongelma (Controls). Molempien ryhmien suolistossa tapahtui kuitenkin samanveroinen fermentaatioprosessi, sillä uloshengitetyn vedyn määrässä ei ollut eroa ryhmien välillä.

Toisessa osakokeessa viisi (yksi kuudesta tippui pois) kotimaan maitoa sietämätöntä henkilöä söi kaksi erillistä kolmen päivän jaksoa a) ruisleipää (ka 196 g/pv) ja b) vehnäleipää (ka 177 g) samalla, kun he joivat (kokemuksistaan huolimatta) noin 330 ml suomalaista maitoa päivittäin. Ruisleivässä on huomattavasti enemmän FODMAP:ja kuin vehnäleivässä. Alla olevat tulokset kertovat, että ruisleipä aiheutti näille henkilöille selvästi enemmän oireita kolmen päivän kokeen aikana kuin valkoinen vehnäleipä.

Tässä tutkimuksessa kotimaiselle maidolle herkkinä itsensä pitävät henkilöt saivat siis enemmän vatsaoireita rukiista ja ksylitolista kuin ne, joilla ei ollut vaikeuksia sietää maitoa Suomessa. Tutkimuksen perusteella voi päätellä, että ainakin osasyynä sille, miksi vatsa voi ulkomailla paremmin vaikka siellä juodaan maitoa on se, että ruokavalio muuttuu kokonaisuudessaan vatsalle lempeämmäksi ulkomailla.  Valkoinen vehnä on herkän vatsan kannalta yleisesti ottaen lempeämpää kuin ruis, sillä siinä on vähemmän FODMAP:ja kuin rukiissa. Samoin muiden FODMAP:ja runsaasti sisältävien suomalaisten ruokien käyttö voi olla ulkomailla hyvin vähäistä (sienet, herukat, ksylitolipurukumit ja -pastillit jne.).

Toki on mahdollista, että ulkomailla vatsa voi paremmin myös vähäisemmän stressin, leppoisamman elämänrytmin ja runsaamman liikunnan vuoksi. Eikä se tietenkään ole 100 %:sti poissuljettu sekään, etteikö suomalainen maito voisi olla erilaista. En vain ole vielä nähnyt yhtään tutkimusta, jossa löytyisi uskottava selitys esimerkiksi sille, miten suomalainen maito eroaa ominaisuuksiltaan esimerkiksi Keski- tai Etelä-Euroopan tavanomaisesta maidosta. Etelä-Euroopassa tarjolla oleva maito on usein UHT-maitoa, mutta muita keskeisiä eroja meijeriteollisuuden käytännöissä Euroopan sisällä en tiedä olevan. Maito pastöroidaan ja homogenisoidaan kaikkialla. Jos joku voi tarjota hyviä tietolähteitä asian selvittämiseksi, mielelläni perkaisin niitä.

Ainakin tämän pienen tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kotimaan maitoa huonosti sietävät ovat herkkiä vatsaltaan muutenkin kuin vain maidon suhteen. He reagoivat tervavatsaisia enemmän myös rukille ja ksylitolille. Heidän paksusuolensa käymisprosessit ovat samanlaiset kuin muillakin, mutta suoliston ja vatsan alueen herkempi kipuaistimus ja muut vyyhteen kytkeytyvät herkälle vatsalle altistavat tekijät saattavat selittää ilmiötä.

Tutkijat itse päättelevät

”In conclusion, some individuals reporting milkrelated gastrointestinal symptoms may actually be reacting to indigestible carbohydrates in the diet. The cause of gastrointestinal symptoms is often difficult to identify, and therefore dietary restrictions should be conducted only after thorough dietary and symptom follow-ups.”

PS. Tämä on muuten yksi niitä tutkimuksia, joka on sysännyt FODMAP-konseptin kehittelyn aikoinaan eteenpäin. Tutkijat puhuvat huonosti imeytyvistä fermentoituvista hiilihydraateista ja niiden aiheuttamista vatsavaivoista useaan kertaan.

Lähde:

Paajanen L, Tuure T & Korpela R. Impaired tolerance of indigestible carbohydrates in adults with subjective milk intolerance. Scandinavian Journal of Nutrition 2004; 48 (3): 131-135