Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan pelkkä gluteeni selittää vatsaoireet noin 14 %:lla niistä henkilöistä, jotka uskovat olevansa gluteenille herkkiä (ilman että heillä on keliakiaa). Tämä tulos saatiin uudessa italialaisessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa. Toiminnallisista vatsavaivoista kuten ärtyvän suolen oireyhtymän suolen oireyhtymästä kärsiviä (140 kpl) laitettiin aluksi kolmeksi viikoksi gluteenittomalle ruokavaliolle. Tämän jälkeen ne, joilla oireet helpottuivat merkittävästi (98 kpl), satunnaistettiin joko lumeelle tai gluteenipillerille (5,4 g/pv). Seitsemän päivän jälkeen lumetta saaneet saivat vuorostaan gluteenia seitsemän päivää, ja gluteenia saaneet saivat vastavasti lumetta. Välissä oli lisäksi seitsemän päivän ”wash-out” -jakso, jolla estetään oireiden kantautuminen seuraavalle jaksolle saakka.
Tutkimuksen tulokset:
- 14 % reagoi lumeelle (14/98 henkilöä)
- 29 % reagoi gluteenille (28/98 henkilöä)
- 57 % ei reagoinut kummallekaan (56/98 henkilöä)
Tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että gluteenittoman ruokavalion teho toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa perustuu pelkään gluteenin poistumiseen ruokavaliosta korkeintaan 14 %:ssa tapauksista. Loput viljoihin liittyvät toiminnalliset vatsaoireet selittyvät viljoja sisältävien ruokien muilla ainesosilla kuten, FODMAP-hiilihydraateilla, joillakin lisäaineilla/leipätaikinan paranteilla tai mahdollisesti viljojen ATI-proteiinilla. Viljojen yleisin FODMAP-hiilihydraattien laji on fruktaanit ja niiden typpiesimerkki on FOS eli frukto-oligosakkaridi (tunnetaan myös nimellä oligofruktoosi).
Tutkimus vahvistaa käsitystä, että gluteeniton ruokavalio auttaa monia vatsavaivaisia, mutta itse gluteeni on harvemmin syypää. 86 %:lla itseään gluteeniherkkinä pitävistä oireisiin on syynä todennäköisesti jokin muu tekijä, kuten esimerkiksi FODMAP-hiilihydraatit.
Itseään gluteeniherkkinä pitävien osuus eri väestöissä on ollut 0,5-13 % systemoidun katsauksen mukaan. Kun näistä vain 14 % siis reagoi gluteenille sokkoutetussa testissä, lienee todellinen gluteeniherkkyyden esiintyvyys alle 1 % eri väestössä. Vertailun vuoksi ärtyvän suolen esiintyvyys on kriteeristöstä riippuen eri maissa noin 10 %.
PS. Gluteeniherkkyys on eri asia kuin keliakia. Tässäkään tutkimuksessa keliakiaa sairastavia ei otettu mukaan tutkimukseen.
[Korjaus 6.3.2016: gluteenille reagoineiden potilaiden kohdalla oli prosenttipyöristys väärä. 28→29%]
Lähde
Elli L, Tomba C, Branchi F, Roncoroni L, Lombardo V, Bardella MT, Ferretti F, Conte D, Valiante F, Fini L, Forti E, Cannizzaro R, Maiero S, Londoni C, Lauri A, Fornaciari G, Lenoci N, Spagnuolo R, Basilisco G, Somalvico F, Borgatta B, Leandro G, Segato S, Barisani D, Morreale G, Buscarini E.Evidence for the Presence of Non-Celiac Gluten Sensitivity in Patients with Functional Gastrointestinal Symptoms: Results from a Multicenter Randomized Double-Blind Placebo-Controlled Gluten Challenge. Nutrients. 2016 Feb 8;8(2)
