Toiminnallisista vatsaoireista kärsiville on tuttua oireiden aaltoileva luonne. Välillä vatsa on hyvässä kunnossa viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, kunnes se taas ärsyyntyy uudestaan. Uudessa tanskalaisessa tutkimuksessa testattiin viiden vuoden seurannassa miten oireet pysyvät (1). Lisäksi tutkijat selvittivät yleensä vatsaoireiden yleisyyttä sekä vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä.

Tutkimukseen otettiin mukaan kahdesta erillisestä tanskalaisesta väestötutkimuksesta lähtötiedot ja viiden vuoden seurantatiedot. Kyseessä oli ns. prospektiivinen rekisteritietoihin pohjautuva kohorttitutkimus, jollaisia ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) ja muista toiminnallisista vatsavaivoista on vain vähän (Suomesta ei tietääkseni yhtään). Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 7278 henkilöä ja olivat iältään 30-60 vuotta.

8 %:lla vastaajista oli kriteerit täyttävä IBS joko alku- tai lopputilanteessa. Sen sijaan molemmissa aikapisteissä (0 ja 5 vuotta) IBS tavattiin vain 2 %:lla henkilöistä. Heidän IBS-vaivaansa tutkijat kutsuvat nimellä pysyvä IBS (persistent IBS).

Erotukseksi jääväksi 6 % kärsi siis IBS:stä joka voitiin todeta vain toisessa mittauspisteessä. Toisin sanoen, suurin osa IBS:stä kärsivistä on sellaisia, joilla oireet helpottuvat merkittävästi tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, johtuiko oireiden selvä helpottuminen ajan myötä elämäntapatekijöiden kuten ruokavalion korjaamisesta vai vaivan luontaisesta kiertokulusta.

Tutkimuksessa  todettiin, että 49 % ilmoitti kärsivänsä vatsavaivoista jommassa kummassa mittauspisteessä (0 tai 5 vuotta). Suurin osa (39 %) näistä vaivoista ei kuitenkaan täytättänyt ärtyvän suolen oireyhtymän kriteereitä. Voidaan arvioida että nämä oireet olivat luonteeltaan joko lievempiä kuin IBS:ssä tai sitten kyse oli isoloidusta oireesta, kuten vatsakivusta, ylävatsavaivasta (dyspepsia), närästyksestä tai ummetuksesta, ilman ärtyvän suolen oireyhtymän vaatimaa oiresumaa.

Vatsakipuja koki 22 % vastaajista ilman, että heillä voitiin diagnosoida IBS. Vatsakipujen esiintyminen lisäsi elimellisten vakavien mahasuolikanavan sairauksien (esim. suolistosyöpä, tulehduksellinen suolistosairaus, maksa- tai haimasairaus) riskiä 88 %. Sen sijaan ärtyvän suolen oireyhtymä ei lisännyt vakavien sairauksien riskiä.

Vatsakipujen esiintyminenkään ei lisännyt kuoleman riskiä.

Tutkijoiden mukaan vatsakipuihin, ilman IBS-oireita tai niiden kanssa, pitää suhtautua vakavasti niihin liittyvien mahasuolikanavan vaarallisten sairauksien riskin vuoksi. Jatkuvista vatsakivuista kärsivän on hakeuduttava lääkärin vastaanotolle.

Ilman kipua esiintyvä IBS ei lisää suoliston ja vatsan alueen vakavien sairauksien riskiä, eikä lyhennä elämää. Tämä kannattaa muistaa sekä vaivoista kärsivien että hoitoon osallistuvien henkilöiden. Havainto on tehty aiemmissakin tutkimuksissa, siksi yleensä puhutaan ns. hyvälaatuisesta vaivasta (vaikka oireet voivat olla vaikeita).

Tanskalaisen tutkimuksen tulokset ovat hyvin linjassa tiedelehdessä julkaisemattoman suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan, joka kertoo lähes joka toisen suomalaisen kärsivän jonkinlaisista vatsaoireista (2). IBS:n esiintyvyyttä koskevat tulokset ovat linjassa Markku Hillilän suomalaisen väestötutkimuksen mukaan, jossa havaittiin IBS:n esiintyvyyden olevan yhden aikapisteen mittauksessa 5 % Rooma II -kriteerein mitattuna (3).

Vakavista elimellisistä vatsavaivoista kärsii vain pieni osa väestöistä. Esimerkiksi keliakian esiintyvyys on Suomessa maksimissaan noin 2 %, tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys noin 1 %. Suolistosyöpään sairastuu elinaikanaan arviolta 4,5 % väestöstä (4). Valtaosa vatsavaivoista on siis ”hyvälaatuisia” vaivoja, jotka eivät altista elämän lyhentymiselle tai vakavalle sairaudelle (pl. vatsakipu).

Tämä tutkimus todistaa, että erilaisten toiminnallisten vatsavaivojen yhteenlaskettu esiintyvyys on moninkertainen ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyyteen verrattuna. Kaikkea toiminnallista vatsavaiva ei pidä leimata IBS:ksi.

Ärtyvän suolen oireyhtymän vaivoja voidaan vähentää ruokavaliolla, joillakin tutkimuksissa todistetusti toimivilla ravintolisillä, liikunnalla ja säännöllisillä elämäntavoilla. Myös joitakin lääkehoitoja on olemassa kaikkein vaikemmin oireileville. Muita toiminnallisia vaivoja kuten, ummetusta, ylävatsavaivaa (dyspepsiaa), vatsakipua ja närästystä voidaan niitäkin lievittää ruokavalio- ja elämäntapakeinoin.

Juuri nyt ärtyvän suolen oireista kärsiviä saattaa hieman lohduttaa tämän tutkimuksen vahvistama tieto: odotettavissa on, että vatsavaivasi helpottuvat tulevaisuudessa.

Lähteet

1. Heinsvig Poulsen C, Falgaard Eplov L, Hjorthøj C, Eliasen M, Frost Ebstrup J, Skovbjerg S, Schröder A, Jørgensen T. Gastrointestinal symptoms related to the irritable bowel syndrome – a longitudinal population-based register study. Scand J Gastroenterol. 2015 Dec 4:1-7.

2. Suuri suomalainen vatsatutkimus. Kaufmann Oy, toukokuu 2013.

3. Hillilä MT, Siivola MT, Färkkilä MA. Comorbidity and use of health-care services among irritable bowel syndrome sufferers. Scand J Gastroenterol. 2007 Jul;42(7):799-806. 

4. NIH. National cancer institute.