Hapoton maha (atrofinen gastriitti) on ikääntymiseen, helikobakteeri -infektioon, joihinkin lääkkeisiin sekä autoimmuunitauteihin liittyvä tila. Hapoton maha johtuu mahalaukun parietaalisolujen (mahalaukun limakalvolla olevat suolahappoa tuottavat ja erittävät solut) heikentyneestä kyvystä erittää normaalisti vatsahappoa. Ruokavalion ei tiedetä aiheuttavan hapotonta mahaa.

Hapoton maha on riskitekijä mahalaukun- ja ruokatorven syövälle. Se myös raivaa mikrobien tietä mahalaukkuun, koska vatsahapon puuttuessa ne selviytyvät hengissä. Hapoton maha heikentää erityisesti B 12 -vitamiinin imeytymistä, mutta mahdollisesti myös foolihapon (Russell et al. 1986), sinkin, raudan ja kalsiumin imeytyminen heikkenee (Sipponen et al, www.biohit.fi). B12 -vitamiinin imeytymishäiriöön liittyy sisäisen tekijän puuttuminen hapottomassa mahassa. Ilman sisäistä tekijää B12 -vitamiini ei imeydy kunnolla.

Ikääntyminen

Ikääntyessä parietaalisolujen toiminta hyytyy. Hapotonta mahaa tavataan n. 5 %:lla n. 50 -vuotiaista. Ikääntyvät ovat muutoinkin ravitsemuksellisessa riskissä, ja hapoton maha vaikeuttaa tilannetta.

Helikobakteeri

Helikobakteeri -infektio lisää hapottoman mahan riskiä. Helikobakteeri -infektiot ovat vähenemässä.

Närästyslääkkeet (PPI:t, proton pump inhibitors ja H2 -salpaajat)

PPI-  ja H2- salpaajat vähentävät suolahapon eritystä. Uudehkon meta-analyysin mukaan PPI- lääkkeiden pidempiaikainen käyttö voi johtaa B12 -vitamiinin puutokseen ainakin ikääntyneillä ( Thomson et al. 2010). B12 -puutos on kuitenkin varmentamatta satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa varsinkin nuoremmilla. Meta-analyysin mukaan PPI -lääkkeet eivät sinänsä aiheuta hapotonta mahaa. Vuonna 2010 PPI -lääkkeitä (omepratsolia) alkoi saada ilman reseptiä. H2-salpaajat ovat olleet reseptivapaita yli vuosikymmenen, ja niistä ei ole juurikaan tehty pitkäaikaisia turvallisuusselvityksiä.

Autoimmuunitaudit

Diabeteksessa, autoimmuunissa kilpirauhassairaudessa ja PES -taudeissa suolahapon eritys vähenee ja siten ne altistavat hapottomalle mahalle.

Alkoholi

Alkoholi kohtuullisesti käytettynä ei aiheuta hapotonta mahaa. Hapoton maha yhdessä runsaan alkoholin käytön kanssa lisää mahalaukun syöpäriskiä runsaasti, koska syöpää aiheuttavan asetaldehydin tuotto lisääntyy. Hapottomassa mahassa sinne kuulumattomat mikrobit tuottavat syövälle altistavaa asetaldehydiä alkoholista ja myös sokerista (Salaspuro 2011). Tupakka ja varsinkin geenivirhe asetaldehydin aineenvaihdunnassa pahentavat tilannetta edelleen.

Lopuksi

Hapotonta mahaa saatetaan pitää melko vaarattomana. Vitamiinien ja kivennäisaineiden puutoksien kehittyminen on kuitenkin mahdollista varsinkin, jos potilaalla on yhdenaikaisesti useita altistavia tekijöitä. 12 % yli 65 -vuotiaista suomalaisista kärsii B12 -vitamiinin puutteesta, ja heistä 78 % ei ole siitä tietoinen (Saila Loikas, väitöskirja 2007). B12 -vitamiinin puutostilassa hapoton maha on varmasti yksi syytekijä.

Lisäksi alkoholin käyttö, tupakointi ja hapottoman mahan yhdistelmä vaikuttaa hyvin vaaralliselta mahalaukun syövän kannalta.

Hapotonta mahaa ei yleisesti hoideta, eikä siihen ole tunnettua ruokavaliohoitoa. Mahdollisen helikobakteerin häätö korjaa tilannetta.

Pääasialliset lähteet

Väkeväinen ja Salaspuro. Asetaldehydi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttajana. Duodecim 2003;119:1072–9

Sipponen et al. Atrofinen gastriitti. Saatavilla www.biohit.fi

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Pronutritionist-sivustolla. Pääset lukemaan kirjoitusta ja aiheesta käytyä keskustelua tästä linkistä.